Asfaltti polttaa

Huh huh, hellettä! Ei se mittään, mukavaa on! Ollaan täsä nautittu ansaituista vapaista ja katseltu Kaohsiungin kaupunkia.

Mon 8.8
Ihanaa, pitkästä aikaa oikee vapaa päivä! Siitä innostuneena päätettiin lähteä Cijin saarelle nauttimaan. Se on piäni saari ihan täsä Kaohsiungin kupeesa. No ensinnäkin lährettiin metrolla, ja kuinkas ollakaan paikalliset tapitti ihan hulluna. Sen mää viä sulatan, jos ihan pikkuset lapset kummastuksissaa tuijottaa, mutta että teinit ja viä aikuisekki kaupan päälle. Niin, pakattiin sitten uikkarit messiin, Outi tosin sanoi, että aallokko saattaa olla suuri. Niin no: meijän tuurillahan se oli juuri niin suuri, että ei sinne uimaan voinu mennä. No, päätettiin olla trueturisteja kuitenkin. Valeltiin ittemme aurinkorasvalla, tujulla semmosella ja mentiin siihe vesirajaan pötköttämään. Aallot heitteli meitä pualin sun toisin ja lopulta oli uikkarit täynnä hiakkaa. No mitäs piänistä. Jossai vaiheesa matkakumppanini tajusi, että meresä on meduusoja: rannalle ku oli muutama eksyny. Eipä hän enää sen jälkeen tullut eres vesirajaan pötköttämään ja aika pian siitä sitten lährettiinkin. Tuijotettiin toisiamme, ja piiruakaan väriä ei sitten näkynyt. Ei piiruakaan.

Matka kohti majapaikkaa alkoi ja siinä samasa alkoi värikin näkyä. Se ei ollut mikään kauniin ruskea, vaan aikasta punanen. Majapaikasa huamattiin, et mun poskipäät on iha tulesa, samoin ellun selkä ja erinäinen muukin paikka. Mää ihmettelin, kuinka tää mun palaminen (edes poskipäistä ja hiuka olkapäistä) on mahdollista sillä rasvaustahdilla. Muttamuttamutta, rasva oli ellun ja vasta kämpillä huamattiin, et ei oo verenkestävää. Läppä. Koko päivän pääsä soi tekstin nimikkobiisi. Olisi vissiin pitäny ottaa varotuksena, mutta ei..

Niin ja ne rannalla saadut palovammat ei sitten riittäny mulle. Tein ruakaa ja yllättäen tulikuuma öljy roiskui mun kärelle, tuloksena kolme kipeää palovammaa käresä. Aloegeeli, pelastajamme.

Tue 9.8

Innolla lährimme katselemaan paikallisia ostosparatiiseja. Orotin erityisesti Puman megastorea ja muuta. Pumakaupasa rupesinkin tinkaamaan ja sainkin miällyttävän alennuksen. Ostokset jäi
kuitenki tekemättä. Pääryin toiseen pumakauppaan ja siältä sit mukkaan lähti kahret kengät. I luv.

Lounaaks syätiin paikallisesta puffetista. Parilla eurolla irtos kunnon laatikollinen ruakaa, ja oli viä hyvvääki!

Illalla lährettiin viä syämään mexicolaiseen ravintolaan. Siä oli niin isot annokset (erityisesti ellulla, ku tilas kaks alkupalaa ja pääruuan), et tartti pyytää takeawayboksit mukkaa. Käytii si maksamasa ja alettiin kattoa, et mistä pääsee ulos. No miätittii, et tultiinko portaita. Ei muistettu, joten kavuttiin portaat ylös. Siä huamattiin ulko-ovi, jes. No mutta, sehän olikin joku parvekkeen ovi, misä ei ollut kettää muita ku kasveja ja me. Siinä sit otettii kuvia, ku muka oltas tarkotuksella sinne menty. Sit äkkiä sisälle ja parin harhautuksen jälkeen löyrettii ulos. Huhhuh!

Sen jälkeen viälä pääryttiin paikalliseen sekatavarapuatiin ostoksille. Ne varmaan luuli, et ollaan perustamasa jottai kiinalaista ravintolaa, ku niin paljon lähti astioita siältä mee mukaan. No nehän oli vaa ittelle ja hiukkasen tuliaisiksi.

Tänään hiuka tsillataan ja huamena otetaan suunnaks Fangliao, tervetuloa kultaselle kuuskytluvulle.

"Polttaa
Asfaltti polttaa
On paras päivä kesän lyhyen
Voi pojat kyllä tunnen sen"
Tehosekoitin