Palattiin Pingtunin reissulta ja ehrittii yks kaks päivää levätä. Tai oikeestaan ne meni kyllä suunnitellesa opetuksia Daavidista englannin kiälellä. Täytyy sanoa, että se vaati pitkää pinnaa. Mut hyvät jutut saatiin aikaseks, arvaan.
24.-25.8
Keskiviikkona oli si aika lähtee leirille. Matkaan lährettii 6.00 ja perillä oltiin joskus vähä ennen kymppiä. Pitkä ja mutkanen tie - mutta alan olleen matkaoppattein kans sammaa miältä siitä että Taiwanin upeimmat maisemat löytynee itärannikolta. Oli meinaa meri ja vuaret samasa kuvasa. Voi vaan toreta, että Vau!
Sit pysähryttiin poimiin pikkuoravat kyytiin ja ruakailemaan johki herkkumereneläväravintolaan. Jep - söinhän mä riisiä (ja jotain mikä sittemmin paljastu munuaisiks).
Sitte päästiin leirille, ekaks oli tanssiesitys meille ja vähän muillekkin. Sitten äkkiä kamat huaneisiin ja suunnaksi kuumat lähteet. Oli ihan kivaa, ei ees osaa arvata, et kui kuumaa vesi oli. Mutta oli. No siinä sitten oltiin ja pulikoitiin. Varmaan kuumuus ja raukea olo sekoitti pääni, koska noloilin seuraavaksi oikeen urakalla.
Lähdin vaihtaan uikkareita pois ja ihan rauhasa peseydyin. Yhtäkkiä kuulin Alvinin äänen tosi selkeenä. Mutta en viäläkä tajunnut mitään. Kun olin valmis astuin ulos kopista ja tsadam! Olin miesten tilasa! Ja leiriläispoika ja Alvin (yksi vetäjä) tuijottaa mua - onneks sentään uikkarit päällä! No äkkiä ulos ja hervoton kikatuskohtaus.
Takas leiripaikalle ja syömään Hotpotia again. Ollaan siis oltu syämäsä Hotpotia viime aikoina hyvin paljon. En muista oonko täälä jo kertonu, et mitä se o. Kerron siis ny. Eli ettees saat kiahuvaa liäntä ja sitten joukon kasviksia, lihoja, rapuja, kaloja jne. Jossai paikoisa saa itte valita runsaista valikoimista, toisisa sulle on valittu satsi valmiiksi. Niin mutta täytynee sanoa, että lähenteli parasta Hotpotia koskaan :)
Sit oli viä meijän lessonit Daavidista - sekä illalla että aamulla. Ne meni ihan hyvin, mutta operoitiin siis englanniks vaan ei ollu tulkkausta kiinaksi lainkaan ja se hiukan kyl häiritsi. En usko et ne ees ymmärsi kaikkee lainkaan. Osa oli kuiteski jottai 14v ja meillä oli aika spesifiä sanastoa. Mutta. Eipä sille voi mittää.
No torstaiaamuna - oppitunnin jälkeen lähettiin kotia kohti: Matkalla poikettii maitotilalla, misä sai freshiä maitoa <3 ja oli lehmätavaraa ympäriinsä ja sen sorttista sen sorttista. Sit pysähdyttiin pyäräretkelle ja me ajattiin tandemilla. Ellun kuskaus ei ollu ihan niin vakaata täytyy sanoo. Mua pelotti. Mutta ku mää ajoin, niin kaikki oli hyvin. Tiätenkin! Sit viä sapuskat -nam nam tällä kertaa!
Sit kotimatkan aika. Kuski ajo harhaan. Oltiin jollai pimeellä tiällä, misä ei mahtunu kääntyyn. Sit se ajo johki nurtsille ja veivas ja veivas ja lopulta päästiin takas! Ja siis takas Kaohsiungiin Outin hoiviin!
26.-28.8
Otimme suunnaksi Hengchunin, lähettien lomakorin. Sinne siis! Saavuimme sateiseen paikkaan ja aloimme pyykätä verhoja ja lukea läpi kirjastoa. Lauantaina myrsky vaan paheni - taifuuni oli luvasa. Pestiin erelleen verhoja ja sunnuntaina herättiin niin jäätävään tuulen että huh! No kirkkoon ja si nopeeella temmolla kamat kassaan ja takas Kaohsiungiin. Täytynee sanoo, että lährettiin aika viime tippaan - seuraavat bussit tuskin kulki ennää. Sade ja myrsky oli jäätävä jo sillo. 4min kävelymatka ja oltiin läpimärkiä. Niin ja siis parin tunnin päästä meijän lähröstä taifuuni jysähti just sille alueelle, misä oltiin oltu. Kaohsiungisa äkkiä täyttää ruakavarastot - koska mittää ei ollu ja maanantaina kaikki kouluja myäten hiljeni orottaan taifuunin tuhoja. Lentojaki peruttii, mut Petrin lento lähti ja näin ollen hänen kahren viikon mittanen taiwantour tuli päätökseen. Laukusa oli pikkasen ylikiloja - 7,5 vaan. Ja mun kiinalaisella astiastolla ei ollut mittää tekemistä asian kanssa. Ei tiätenkä!
29.8-2.9
LOMA LOMA LOMA! Ja täälä sataa! Maanantaina oltiin siis evakosa sisällä. Tylsää. Tiistaina mää päätin mennä uimaan. Oli nannaa, ku sai käyttää kaikkia lihaksiansa kunnon rasitukseen! Muuten oltiinkin aika paljo kuitenki sisällä, ku sato viäki.
Mut illalla alko tympiin ja päätin toteuttaa jo kauan päässä kyteneen ajatuksen. Lährettiin vähä vaille kasi ettii parturia ja yks oliki auki. Ja otti meet vastaan. Yritettii siinä sanoa, et mitä vaan mut ei kaljua ja väri abööt sama. No siitä hualimatta mun piti ettii kuvia. Siinä sit pestiin ja kammattiin hierottiin ja hammattiin. Ja värjättiin. Aina joku neljä ihmistä palloili ihmettelemäsä. Kun väri pestiin sai viä ekstrahieronnan ja kuumahauteen. Ja Lopputulos oli nannaa! Pari tyäntekijääkin tuli tiiraan peilistä ja sano: So beautiful. I like it! Eipä sitä kovin usein tuu parturista 22.45 kotiin.. Mutta nyt sekin on koettu!
Keskiviikkona sää oli jo parempi ja päätin lähtee yksinäni seikkailemaan - otin metron ja suuntasin Loveriverille valokuvaamaan liki kahden tunnin päämäärättömän hortoilun jälkeen otin suunnaksi dreammallin, josta mukaan tarttuikin rakkaille elokuunlopusa synttäreitä juhlineille ystävilleni mukavat lahjat. :) Sit loppujen lopuks liki viistuntisen seikkailun jälkeen väsyneenä kottiin! Niin tosiaan tätä Outin kotia on alkanut itsekin sanoo koriksi!
Torstaina otettiin suunnaksi Lotuspond, josa käveltiin ja kuvailtiin. Ihan kaunista, mutta en ihan allekirjota niitä kaikkia ylitsevuatavia ylistyskommentteja paikasta. Mutta samalla tultiin tulokseen, että Taipeihin suuntamme käy loppuajaksi. Siä paistaa aurinko ja metrolla pääsee rannalle!
Tää on tätä hyvästien ilojuhlaa. Tai siis surujuhlaa. Vähänko viime tekstin lopusa kirjotin, en ymmärrä tätä. Miten hyvästit voikaan satuttaa. Erelleen muistellen niitä muutamiakin. Mää oon niin vahva, mutta oikeesti en oo. Liikaa nähty ja liian lähelle päässy.
"Mitä jos sinut näkisin
hymyilisitkö vain väkisin
vai ihanasti niinkuin silloin
vai tuntisitko ees"
Maija Vilkkumaa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti